aika senkun rientaa, ja vaalit lahestyvat.
kavaisinkin tanaan sitten aanestamassa.
tallakertaa paasikin oikein lahetystoon sisalle asti.
ja siella oli iloinen Noora minua vastassa.
hieman jutskailtiin siina, ja raapustin siihen lappuseen vaan yhden numeron.
enempaa ei saa kertoa.
ja sit rupateltiin lissaa.
ei sial ollu oikeen kettan duunis, nain lauantaina, joten juotiin kupposet teeta.
sit haippasin sukkelaan. ku tuli aanten laskumis aika.

ja kavaisin pankkiautomaattikoneen kautta.
kortti toimi taas pitkasta aikaan.
nyt taskut taynna massii.
ja sit menin penkille ja soin jukurtin.

ja nyt tahan.

niin eilisestakin piti jotain kertoa.
kavaisin koulussa.
ja sit sainki tietaa et lahetaan Valparaisoon.
neljastaan + ope.
kaytiin kattoo sen tekemaa teosta.
se oli sellanen paradoksi.
joka oli tehty lasikuidusta.
ja sen pinta muodosti entisen oikeustalon.
siel uudes oon ollu.
se on ollu tahanmennes paras virasto mis oon vieraillu.
ei tarvinu jonotta yhtaan.
niin ja sit kaytiin kattoo sellast paperikasaa joka oli lasin sisalla.
en kylla ihan loytanyt sita idista siita.
ja sit oli sellasii metallisii runojuttui.
mitka naytti hirmuliskoilta.
ja joutsenilta.
aika abstraktia kylla.
ja vene, missa oli diakuvia.
ei mitaan allistyttavaa..
sit takas santiagoon.
ja kavin hakee kuvat kehityksesta
200 kuvaa.
ihan mahtavia kaikki.
illal annin ja satun tuparit.
aika viilee meininki.
kolumbialaiset tanssivat hurjasti.
hui.

nyt meen kauppaan ostaa salaattiainesta.
ja teen herkku salaatin.
tai keitan perunoita.