torstai 8. helmikuuta 2007



Huii..
no ei mentykkaan hippikyllaan. sinne oli aivan mahotonta paasta. olis pitanyt ostaa vene, tai uida joku viis kilsaa.. no paatettiin perustaa oma hippileiri paikalliseen metsikkoon.. poliisit olivat tarkastelemassa autoilijoilta ajokorttejaan, joten mee paatettiin tarkistaa pollareilta paikallistuntemusta. noo osashan nee neuvoa. tonnepain, osoittivat hiekkatieta.

ajeltiin parin lehman yli jarven rantaan, missa oli ihanaa niittya, kaytiin uimassa tuomaksen kanssa, ja laitettiin laavu pystyyn. siis tuli varmasti paras laavu, mika on koskaan tehty. siina rupateltiin auringon laskussa, ja maisteltiin viinia, kunnes yht'akkia intiaani heimo hyokkaa kuorma-autoillaan. varmaan jotain sata intiaania, polvenkorkuisesta vanhaan shamaanieukkoon. no pakko niitten kanssa oli sitten menna hablaamaan.. siina neuvoteltiin, yritettiin laittaa kaikki intiaani tervehdykset ja sade tanssit peliin, mutta ei mikaan auttanut. sanoivat, etta heilla on nyt taalla yhteinen seremonia, ja meidan olisi lahdettava. siina sai valkoinen mies haipua intiaanien tielta.

noo onneksi oli pikkuisen viela hamaraa, joten pystyttiin viell vaihtaa paikkaa jarven toisell pualel.

oli muuten tosi siistin kuulosii sammakoita siella jarvella. ja joku ihme lintu, josta tuli ihmeellista viserrysta.

eilen kaytiin vallottaa yks tulivuori. sen kraateri oli aivan punainen. aivan uskomattoman hieno! ton jalkeen kaytiin viela vesiputouksii tsiikaamassa, ja yks mummo halus mun e-mail osoitteen. toivottavasti kirjoittaa pian!!!

niin siel vesiputouksill oli tosi mageita ja ihmeellisia kasveja. yks tuoksus tosi hyvalle, ja siin toises oli joitain karvoja.. otin siit siemenii mukaan, niin voin istuttaa johonkin suomeen, tai viia koulun kasvihuoneeseen..

tanaan palautettiin auto, ja otettiin yks bussillinen tanne osornoon.
aika syvyyksista taa kaupunki. hiton kalliit noi hostellit, ja taalla ei oo yksinkertaisesti mitaan...

no onneksi huomenna sit paasee pitkasta aikaan argentiinaan..

pistetaan españaksiki jotain..

wiuh.
ahora en osorno.
los indianos me atacaron el dia antes ayer.
estaba muy cerca de murio.
corrè mucho, esta bien, q tengo me pies un poco mas largos q de los indianos.
tambien fui al parque naturalesa. muy lindos saltos de aqua. encontrè nuevos plantas. muy muy lindas!!
comments porfa!

1 Comment:

Anonyymi kirjoitti...

Uuuuuuy pérkele!!! Fueron mapuches?? Bien, si estabas en su territorio puede que ellos sean muy agresivos. También ellos están un poco asustados porque las industrias de la madera están invadiendo sus territorios...y si los mapuches ven a alguien diferente ellos sólo atacan muy agresivamente sin preguntar nada...por eso hay que caminar con mucho respeto y cuidado por esos lugares...cachai?????? Y nunca tomes una fotografía de un mapuche sin preguntar antes!!!...Puuuuuucha...pero ok...estás bien.